Nyt Nukutaan(Sivu 1 / 3) PERUSPERIAATE:
Perusperiaate on: lapsi rauhoitetaan siellä, missä hän makaa.
Teesi: Pienet lapset pelkäävät sutta - hengenvaaraa. He ovat ensi hetkestä alkaen intensiivisen tietoisia siitä, että he eivät selviä omin voimin. Jonkun täytyy ruokkia heidät, pitää heidät lämpiminä, antaa katto pään päälle, ja suojata villieläimiltä. Vanhemmat ovat lapsen henkiinjäämisturva. Vanhempien täytyy, joka päivä ja joka hetki, pitää susi loitolla - kaikissa sen ilmenemismuodoissa.
Haluatko toteuttaa lapsellasi "Nyt Nukutaan" - unikoulun? Lue tämä ensin!
En sano, että koko maailman täytyy käyttää "Nyt Nukutaan" -unikoulua, yhtä vähän kuin sen täytyy oppia ajamaan autoa. Mutta jos päätät toteuttaa "Nyt Nukutaan" - kuurin, samoin kuin jos päätät hankkia ajokortin, täytyy sinun ottaa tehtävä vakavissasi. Auto ei aja itse itseään. Koulu ei toteuta itse itseään. Sinä ohjaat. Riippumatta siitä miten paljon ajokoulun opettaja vierelläsi istuu, tai kuinka paljon käytät keskustelufoorumia avuksesi, olet sinä yhä se, joka ajaa - toimii. Auto käyttäytyy niin kuin sinun kohtelusi edellyttää. Lapsi käyttytyy niin kuin sinun kohtelusi edellyttää. "Nyt Nukutaan"- unikoulu on prosessi, aivan niin kuin liikennekin on. Molemmat ovat liikkeessä. Molemmat edellyttävät yhteistyötä. Johtotähti on molemmissa sama: päästään perille. Maaliin. Ajokoulun opettaja voi neuvoa sinua, kuinka autoa ajetaan, ja minä voin neuvoa sinua, kuinka pienet lapset saadaan nukkumaan. Mutta itse työ on sinun tehtävissäsi. Toteuttaminen on sinun käsissäsi. Et saa ajokorttia, ennen kuin osaat asiasi kuin vettä valaen. Samalla tavoin "Nyt Nukutaan" - unikoulu edellyttää, että tiedät tarkalleen mitä teet, ja miksi.
Siksi pyydän sinua lukemaan kunnes silmät putoavat päästä. Minä AION hankkia ajokortin! Minä AION saada kunnon yöunet! Tehtäväsi on lukea, käsittää, vaalia ja ymmärtää, riippumatta siitä mitä mieltä olet. Ajokoulukirjasta voidaan olla monta mieltä; mutta jos haluaa ajokortin, täytyy sisältö kuitenkin oppia, ja sääntöjä täytyy seurata. Ei ole olemassa mitään "kevyttä ajokorttia", ja kotitekoisia liikennesääntöjä ei hyväksytä teiden päällä. Jos haluat päästä inssistä läpi, ei paras tapa ole ajo-opettajan kanssa väittely, Tiehallinnon kyseenalaistaminen, ajokoulukirjan kritisoiminen, sekä auton syyllistäminen, kun huonosti käy. Kukaan ei pakota sinua hankkimaan ajokorttia, mutta jos ja kun päätät tehdä niin, otat toki selvää säännöistä. Sinun täytyy oppia tuntemaan edellytykset, ja ymmärtää ne. Sinun täytyy yksinkertaisesti oppia ajamaan autoa, ja jopa niin hyvin ja taitavasti, että saat korttisi.
Juuri tämän asenteen haluan sinun omaksuvan ennen kuin ryhdyt onnekkasta "Nyt Nukutaan" - unikoulun toteuttamaan. Tartut kunnianhimoiseen projektiin. Mutta kyseessä on myös jännittävä seikkailu, joka muuttaa elämäsi. Samaa kihelmöivää innostusta toivon sinun kuplivan, kun teet Päätöksen: Nyt nukutaan! Tämä ajatus johtotähtenäsi kieltäydyt edes ajattelemasta epäonnistumista. Jos muut osaavat, osaat sinäkin. Sinä AIOT hankkia ajokortin! Sinä AIOT luoda kunnon yöunet, itsellesi ja lapsellesi! Koko perhe saa uuden, hyvän, ihanan elämän, niin kuin pitääkin!
Lue siis kaikki löytämäsi; koko "Nyt Nukutaan" - unikoulu. Lue, ymmärrä, lue uudestaan ja opi! Kukaan ei pakota sinua käyttämään "Nyt Nukutaan" - unikoulua, mutta jos päätät tehdä niin, koska unentarpeesi seilaa epätoivon rajamailla, ja ymmärrät saman koskevan lastasi, täytyy sinun pitää unikoulusta huolta! Pidä huoli siitä, että saavutat häämöttävän maalin, ja että teet niin oikealla tavalla! Tämä on vaivan väärti. Usko minua. Minä tiedän. Minä, ja tuhannet muut vanhemmat. Puhumattakaan niistä pienistä lapsista, jotka "Nyt Nukutaan" - unikoulun avulla nukkuvat koko yön ruusut poskilla, ja tarttuvat joka päivään sinä jännittävänä, mukavana, iloisena seikkailuna, jollaisen pienten lasten päivän kuuluukin olla!
ONNEA MATKAAN!
MUISTIVIHKO:
... hellille vanhemmille - tässä tekstissä äidille - joilla/jolla on viiden, kuuden tai jopa kahdentoista kuukauden ikäisiä lapsia, joiden on tarkoitus oppia nukkumaan kunnolla. Erikoissuukko lähetetään pikku kahdeksankuiselle Kustaalle, kymmenkuiselle Pontukselle, sekä seitsenkuiselle Ollille. Lämpimät terveiset myös meidän pikku Kassandralta, joka on yksi niistä monista pikku lapsista, jotka ovat Gastsjönillä käyneet "Nyt nukutaan" - unikoulua. Hänellä on tähänastinen ennätys. Hän heräili 20-30 kertaa (lyhyessä) yössä. Parhaimmillaan hän huusi ja sai rintaa 36 kertaa, oli äiti pannut merkille! Kassandra nukkuu nyt riemuiten kahdentoista tunnin yöt.
Valmistaudu henkisesti. Nyt nukutaan, hiivatti vie! Joka lapsen joka huuto on kysymys, ei tyytymättömyydenosoitus. "Virhe", jonka olette tehneet, on väärän vastauksen antaminen. Muista, että pikku lastasi, joka nyt vihdoinkin saa nukkua koko yön, ei tarvitse sääliä sen enempää kuin sinuakaan, pikku äiti, joka voisit luopua vaikka oikeasta kädestäsi saadaksesi samat oikeudet. Päätä milloin unikoulu aloitetaan. Valmistautukaa neljän yön ja kolmen päivän keskittyneeseen työntekoon, jolloin vuorokausi saadaan oikeille raiteille. Asenne on päivänselvä. Yöllä nukutaan. Kaikki ihmiset nukkuvat öisin. Yöllä ei tapahdu kerrassaan mitään muuta kuin että kaikki nukkuvat kuin pienet porsaat. Ja jos satutaan heräämään, mikä sattuu kaikille ihmisille erinäisiä kertoja yössä, nukahdetaan uudestaan. Piste.
Suunnittele. Kustaa, joka on kahdeksan kuukautta, tarvitsee noin 14,5 tunnin unet vuorokaudessa. Luo selvät päivärutiinit. Ehkä haluatte, että hän nukkuu ilta seitsemästä aamu seitsemään. Silloin jää 2,5 tuntia jaeltavaksi päiväunille. Hyvät unirytmit, joiden jälkeen lapsen voi helposti tarpeen vaatiessa herättää, ovat 5 min ( viisiminuuttisen voi aina lisätä akuutin tarpeen edessä, päivärutiineista huolimatta) 20 min, 45 min, 1,5 tuntia ja 2 tuntia. Päivärutiineihin täytyy mahtua neljä ateriaa, joiden aikana Kustaan on tarkoitus syödä kunnes vatsa tirisee -tarpeen vaatiessa voidaan tyrjyttää puolen tunnin ajan, ei enempää! - illalla on tiedossa yömyssy joko rinnasta tai pullosta, niin paljon kuin ikinä mahtuu. Lähde lapsen olemassaolevista päivätaipumuksista, ja kirjoita tarkat ajat, jotka pidetään vartin marginaalilla molempiin suuntiin ( ei enempää luisumista, eikä pikkunokosten kohdalla; niiden suhteen aika mitataan nukahtamishetkestä, jolloin lapsi herätetään joko 20. tai 45. minuutin kuluttua).
Pikku Pontus, kymmenen kuukautta, ja aamuvirkku, vihjaa omasta päiväjärjestyksestään: 07.00 aamupala 09.00-09.45 nokoset vatsallaan vaunuissa 10.30 lounas 12.30-14.00 päiväunet 14.00 välipala (kunnon sellainen) 17.30 päivällinen 18.00 iltakylpy, iltanaurut, yömyssy 19.00 yöunille
Pikku Olli, seitsemän kuukautta ja iltavirkku, pitää omastaan enemmän:
08.30 aamupala 10.30-11.15 nokoset 12.00 lounas 13.30-15.00 päiväunet 15.30 välipala 17.15-17-35 nokoset 19.00 päivällinen 19.30 iltakylpy, naurut, yömyssy 20.30 yöunet Huom! Jokailtainen kylpy yhdistetään hyvin yöuneen ja on - pitää olla - tosi kivaa. (Korvat veden alle!)
Harjoittele junttausta. Asettele sopiva partneri ja avustaja - isä? - vatsalleen sängyllenne tai sohvalle pää sinusta lukien vasemalle. Avustaja saa mieluusti temppuilla hieman, ja työntää nenäänsä olemattomaan tyynyyn. Asettele pää oikealle. Asettele käsivarret pään molemmin puolin. Painalla kevyesti. Suorista jalat tukevalla otteella sääristä, ja painalla paikalleen. (Hauskanpito ei ole kiellettyä. Hän saa sitten harjoitella sinun avullasi, joten nauti, kun aika on!)Aseta nyt vasen kätesi hänen selälleen- Pidä se niin isosti levällään kuin mahdollista ja pitele aloillaan, jotta hän ei saa päähänsä koukistaa selkää, tai kääntyä sivulle. Jos päätä nostellaan, pidä se aloillaan parilla sormella. Sulje oikea käsi löysään nyrkkiin ja tähtää pikku peppuun. (Koska partnerillasi luultavasti ei ole vaippaa, saat tyytyä toiseen pakaraan.) Kuule mielessäsi hyvä kappale: yy´kaa´koo´nee´... Anna mielellään jalan lyödä rytmiä. Junttaa nyt rytmisesti ja metodisesti. Vasen käsi pysyy selän päällä, ja joka neljännen tömpsäytyksen jälkeen painat sillä hieman, pehmeästi mutta tuntuvasti. Ja yy´(paina) kaa,koo, nee, ja yy... Junttaus ei ole lyömistä, vaan pikemminkin työntöä, vakaasti ylöspäin, jotta koko pieni (iso) keho saa selvästi hieman "vauhtia" joka kerralla. Junttauksen tulee välittyä koko kehoon. Mieluiten ukosta tulee tuntua niin mukavalta, että siihen vaikkapa nukahtaisi. Hänen ei kuulu tuntea itseänsä pahoinpidellyksi! Mutta hänestä kuuluu myös tuntua siltä, että temppuiluun ei ole mitään mahdollisuuksia, eikä haluakaan. Partnerisi pötköttää mukavasti ja todella nauttii käsittelystä! Kohta aletaan ihmetellä, miksi et ole tehnyt näin joka ilta? Thaimaalainen hieronta? Hös!
Harjoittele vielä enemmän junttausta omia reisiäsi vasten. Istu jalat löysästi erossa toisistaan. Oikea reitesi on lapsen pikku peppu. Työntele tasaisesti, ei "mykästi". Vasen reitesi on lapsen selkä. Painalla reilusti joka neljännellä tömpsäytyksellä. Kuuntele mielellään musiikkia harjoitellessasi. Löydät kyllä pian rytmin, ja se onkin A ja O. Oikean reitesi kuuluu todella liikkua jonkin matkaa joka tömpsäytyksellä. Ole tarkkana, sillä oikein suoritetun, tehokkaan junttauksen täytyy pystyä rauhoittamaan täyttää kaulaa kiljuva lapsi kahden minuutin sisällä (paitsi ensimmäisellä kerralla, jolloin lapsi pommittaa sinua kysymyksillä, ja saat laskea sen mukaan, että tarvitaan joko 20 tai 45 minuuttia tehokasta junttausta ennen kuin sanoma otetaan vastaan).
Harjoittele rimssua. Keksi hyvänyön rimssu. (Isä myös: hänellä voi olla oma, tai sitten käytätte molemmat samaa, mutta pysykää päätöksessänne.) Minun rimssuni on yksinkertaisesti: "Hyvät yöt, nukupa hyvin." Se voidaan sanona hitaaaasti: "Hyväääät yööööt, nukuuuuupa hyyyyvin!" Se voidaan sanoa nopeasti ja iloisesti, pikkuvihaisesti ja ankarasti, lopettelevasti ja päättäväisesti, reippaasti ja iloisesti, miten haluat (harjoittele kaikkia mahdollisia äänensävyjä!) ja se voidaan "laulaa" pehmeästi ja suloisesti, hieman ohimennen, vahvistukseksi, että kaikki on todella niin ihanan oikein, kun lapsi makaa hiljaa, ja aikoo nukkua. Rimssun kuuluu olla selvästi rytminen ja melodinen. Harjoittele sen nelikertaista yhteenvetämistä. Vedä se myös jonkun kerran kuusinkertaisena; sitä voidaan joskus tarvita. "Säkeistöjen" väliin ei tule taukoa, tai korkeintaan hyvin pieni sellainen. Käytä rimssu kerrallaan samaa äänensävyä koko ajan, mutta anna äänensävyn laskeutua rimssun loppua kohden, asettaa pisteen. Harjoittele kovaa, sekä vatsatuen kera, että oikealla ukkosäänellä! Rimssun täytyy voida tunkea jopa oikein kunnon huudon läpi ( lapsi säikähtää omaa huutoaan). Harjoittele tosi kovaa, sekä hiljaa ja pehmeästi; tunne kunnolla vetävä rytmi! Pian opit soveltamaan oikeaa äänensävyä ja oikeaa volyymitasoa oikeaan aikaan, kaikki lapsen kysymyksestä riippuen. Välillenne ilmaantuu aika makea dialoogin tunne, kun rimssu "istuu". Älä anna periksi ennen kuin se tekee juuri tämän! Jo toisena kuuriyönä rimssu hoitaa suurimman osan työstäsi. Rimssua käytetään pelkästään öiseen aikaan. (Päivärimssua varten saat keksiä toisen, jossa ei käytetä sanaa "yö".) Rimssu tulee lopulta laukaisemaan oikean refleksin: lapsi kuulee rimssun ja pam!, pikku pullanmuru asettuu aloilleen käydäkseen nukkumaan.
Kalustakaa. Kustaan kuuluisi mieluiten saada oma huoneensa. Muussa tapauksessa hänen sänkynsä pitää erottaa muusta huoneesta esimerkiksi pimennysverhoin, jotka ulottuvat katosta lattiaan, kattoon kiinnitetyn kiskon avulla. Kustaan ei kuulu voida nähdä mitään, jos ja kun hän herää kesken unien. (Äänet eivät häiritse, päinvastoin.) Pinnasängyn tulee asettaa niin, että huoneeseen tulviva valo (oven avautessa) ei romahda suoraan hänen päälleen. Huone täytyy voida pimentää täydellisesti, ja eron yön ja päivän välillä tulee olla täydellinen. Ei siis mitään pikkulamppuja! Sanokaa kerralla hyvästit tutille! Yksikään yli nelikuinen lapsi ei tarvitse tuttia (imemistarve vähenee huomattavasti neljän ensimmäisen kuukauden jälkeen), muuta kuin mahdollisesti syödäkseen sen avulla. Tutti on iso unen häiriötekijä, sellaisena aina vain pahempi lapsen kasvaessa. Heittäkää pois mokoma! Lapsi unohtaa sen yhdessä yössä. Jos te teette saman. Petaa sänky sileäksi - ilman tyynyjä. Taita ns. haitarilakana, eli kolminkertaisesti taitettu lakana, jonka taittelet sängyn pääpuoleen (vasemmalle puolellesi) sileästi ja tasaisesti. Haitarilakana antaa "tyynypäädylle" hieman korkeutta, ja siihen voidaan kuolata ja tuhista, minkä jälkeen voit vain taittaa uuden, puhtaan puolen esiin. Pidä huone reilun viileänä, mieluusti avoimen ikkunan avulla. Pue lapsi kevyesti. Petaa pussilakanan ja peiton, tai paksun pumpulihuovan kera. Lisää uniriepu, tai yksi ainoa pehmolelu.
Tee kellosta paras ystäväsi ja aseta se kunniapaikalle päiväjärjestyksen viereen, kynän ja paperin kera! Kirjoita neljän kuuriyön aikana, mitä teet ja miten lapsi vastaa. Muistiinpanosi eivät suo sinulle pelkästään mielenkiintoista vertailumateriaalia, vaan ne pitävät myös kiusaavan liikakeskittymisen kurissa. Tiedät, että sinun on poistuttava tekemään muistiinpanoja. Milloin lapsi heräsi? Mitä teit, ja montako kertaa? Moneltako lapsi nukahti jälleen?
Hyvänyön-naurut potkaisevat koko työn käyntiin. Kustaan tulee pitää hauskaa ennen nukkumaanmenoa, niin kuin ei koskaan ennen! Mieluiten hänen tulee nauraa ihan kippurassa! Jätä mielestäsi kaikki petollinen "rauhoittuminen". Jos teillä on tapana lukea iltasatu, kupista, sylitellä, erota se nukkumaanmenosta! Sellaiseen teillä on mahdollisuus aikaisemmin illalla tai päivällä, kun hän on hereillä ja vauhdissa.
OHJELMA:
1. Viesti. Aseta ilosta hihkuva lapsi sänkyyn. Sammuta ja pimennä joko tätä ennen tai tämän jälkeen (aina samalla tavalla). Sekä isän että äidin pitäisi mieluiten olla mukana. Koska sinä olet (sanokaamme) teistä kahdesta asiallisin, olet sinä se, joka hoitaa kaksi ensimmäistä yötä; isä vilkuttaa hei-heit ja hyvät yöt, sekä poistuu. (Hän saa mieluusti viettää yönsä jossakin muualla; sinä et jaksa pitää huolta myös hänestä!) Aamulla osallistutte myös molemmat, järjestämällä jälleennäkemisen ratkiriemukkaan esityksen. Kolmas ja neljäs yö ovat isän; sen jälkeen voitte vaihdella. Samalla kun vedät esittelevän hyvänyönrimssusi ensimmäisen kerran tavalliseen, ystävälliseen äänensävyyn, nostat/asetat lapsen vatsalleen epäröimättä hetkeäkään. Selvennät nyt untaedistävää vatsallaan makuuta; käsivarret ylös pikku painalluksen kanssa, sääret suoristetaan, pää oikealle; viltti nopeasti ylle, vasen käsi levitetään tasaisesti selän päälle puolikkaana viuhkana, ja oikea käsi löysässä nyrkissä aloitat nyt pikku vaippatakamuksen tasaisen, rytmisen junttauksen, niin kuin olet harjoitellut. Reilu painallus painottaa joka neljännettä työntöä. Älä puhu nyt. Lapsen ei tule sen enempää nähdä kuin kuullakaan sinua. Aherra edelleen. Älä luovuta. Lopulta tunnet - vaikka alku olisikin yhtä sirkusta - kuinka pieni keho pehmenee, asettuu ja rauhoittuu, lapsi hiljenee. Sitä ennen voi olla, että saat asetella lapsen aloilleen vielä kerran, nopeasti ja selvin liikkein, sekä juntata vielä päättäväisemmin. Älä huolestu tästä. Sen kuin vain teet. Asia selvenee lapselle millä hetkellä hyvänsä (tavallisimmin joko 20. tai 45. minuutin kuluttua). Nyt, kun Kustaa on hiljainen ja rauhallinen, on nukkuminen mahdollista. Ei aiemmin. Tämä sinun tulee välittää hänelle, rauhallisella ja järjestelmällisellä toiminnallasi.
Heti kun Kustaa on rauhoittunut ja hänen kehonsa on rento, lopetat pehmeästi junttauksen ja painallat kertaalleen molemmin koko pienen lapsen yli levitetyin käsin. ("viuhka") Nouse, heti poispäin kääntyneenä sekä matkalla ulos, ja aloita nelinkertainen rimssu. Ehdi ulos ensimmäisen "säkeistön" aikana, ja jatka heti seuraavalla. Rimssu 2 kun suljet ovea, rimssut 3 sekä 4 oven ulkopuolella, ovenraossa; anna viimeisen asettaa piste, ja peruuta jokunen metri. Pikku Kustaa luultavammin protestoi jo sinun rimssutessa huoneessa, matkalla ulos. Sen hän saa tehdä. Lisää äänenvoimakkuutta! Vedä rimssu x 4 tai x 6, ei enempää. Nyt Kustaa reagoi, eikä sitä pidä häneltä kieltää. Katso kelloa. Moneltako poistuit huoneesta? Kirjaa muistiin. Odota ja kuuntele. Vetääkö hän itseään vauhtiin? Kuuntele tarkasti. Laskeeko ja nouseeko huuto? Edestakaisin? Hiljeneekö huuto lopulta? Luultavasti ei vielä tässä vaiheessa. Mene siis sisään sanomatta mitään, nopeasti ja päättäväisesti; aseta lapsi aloilleen, nopeasti ja tehokkaasti selvin ottein, kädet, jalat, pää. Viltti ylle ja taas junttausta. Älä kaihda reiluja otteita, niin kuin olet harjoitellut. Koko pienen kehon kuuluu todella saada vauhtia joka kerran, ja pieni selkä saa kunnon viuhkapainalluksen joka neljännen kerran. Heti kun pieni lapsenkeho rentoutuu ja Kustaa on hiljaa mutta ei vielä nuku, lopetat nopealla painalluksella, nouset ja aloitat rimssun matkalla ulos. Tilaa jää taas reaktiolle. Tee muistiinpanoja, kuuntele ja odota, viimeiseen saakka! Oven ulkopuolelta saa mieluusti kuulua ääniä, TV, musiikkia (mutta ei kuitenkaan ihmisääniä; lapsi voi luulla, että ne kohdataan häntä itseään kohti.)
2. Muistutus. Nouseeko huuto? Vai laskeeko se? Älä hätäile! Jos huuto nousee kovasti, niin paljon, että pikku Kustaa alkaa kuulostaa puolihysteeriseltä, täytyy sinun käydä huoneessa veistittämässä uudestaan. Aivan kuten yllä, mutta lyhyemmin; tässä on kyse minuutista, ehkä kahdesta. Tarkoitus on yhä, että Kustaan keho rentoutuu, ja että hän itse hiljenee. Jos hän ei hiljene kokonaan, on hänen ainakin kuulostettava huomattavasti rauhallisemmalta. Poistut nyt heti, rimssun kanssa. Muistutuksessa painotetaan rimssua, ei junttausta. Odota oven ulkopuolella. Anna seuraava muistutusrimssu aikaisintaan jonkin minuutin kuluttua. Mukaile äänensävyä ja korkeutta. Kuulosta iloiselta/rohkaisevalta/päättäväiseltä x4 tai mahdollisesti x6 ehkä jopa x8, kaikki yhteen vedettynä, ja kuuntele. "Vastaako" hän? Kuulostaako siltä, että sinua kuunnellaan? Hyvä. Odota jälleen. Rimssu x4 (tai x6 tai jopa x8 vie vähemmän kuin puoli minuuttia.) Aika, jona et rimssua, pitää joka kerran olla pidempi, kuin se, jonka käytät rimssuamiseen. Voit siis yhä rimssuta joka toinen minuutti, jos sitä tarvitaan. Jos Kustaa ajaa itsensä oikein kunnolla käyntiin, niin, että huomaat ettei rimssua oteta laisinkaan vastaan, saat viestittää jälleen - todella lyhyesti; ehkä 15-20 sekuntia johon sisältyy kolme junttauskierrosta sekä yhtä monta kunnon painallusta pikku selälle. Tämän jälkeen poistut jälleen heti rimssun kanssa (ja harjoittelet sitä tarkemmin!). Jätä tilaa reaktiolle, taas, kuuntele, muistuta jälleen rimssulla - niin monta kertaa kuin tarvitaan. Ota tilaisuudesta vaari kun hän todella ja lopultakin on hiljaa. Nyt on todella tärkeän lopetuksen vuoro:
3. Vahvistus. Kyseessä on sama rimssu, mutta pehmeä ja kauniin toteava. Se lopettaa koko "keskustelun". Se saa kirjaimellisesti viimeisen sanan. Sen sävy sanoo: "juuri noin. Näin tehdään, kun nukahdetaan makeasti. Oikein hyvä. Sillä tavalla! Nuku hyvin." Ensimmäisen vahvistusrimssun aikana vetää Kustaa luultavammin käyntiin uudet protestit, mutta se hänelle suotakoon. Hätätapauksessa saat muistuttaa uudestaan, mutta vahvistuksen kuuluu seurata Kustaata uneen; se on viimeinen hänen kuulemansa asia. Kun lapsi herää seuraavan kerran, on paikalla oltava heti. Kun hän nyt kysyy, ei hänellä ole aavistustakaan siitä, missä mennään. Vastauksen on tultava heti, ensimmäisestä ääntelystä. Tässä ei anneta Kustaalle tilaa vetää käyntiin mitään oikeaa huutoa, joten laske sen mukaan, ettet itse ehdi nukkua ollenkaan ensimmäisinä öinä! Mene sisään, viestitä asiallisesti, hiljaa ja tehokkaasti. Junttaa kunnes hän on rauhallinen, raukea ja hiljaa. Lopettele nopealla viuhkalla, nouse ja poistu. Rimssu x4. Odota. Muistuta tarpeen vaatiessa, mutta jätä reaktiolle tilaa. Kustaan täytyy saada reagoida valmiiksi ennen kuin hän voi omaksua muistutuksen, ja "vastata" siihen. Lopeta vahvistusrimssulla.
Anna Kustaalle niin paljon ruokaa kuin hän ikinä pystyy nielemään. Ruoansulatusta edistävää luumusosetta suositellaan jälkiruoaksi joka päivä kuurin aikana. Pidä lapsi hereillä kaikin keinoin ja konstein, silloin kun hänen on tarkoitus valvoa. Pikku Kustaa tulee olemaan hyvin väsynyt tänään.
Toinen yö: nyt nukahtaminen sujuu huomattavasti nopeammin. Varo junttaamasta sekuntiakaan pidempään kuin on välttämätöntä! Nyt Kustaa alkaa nimittäin nauttia kovasti junttauksesta. Hänen puolestaan saisit mieluusti jatkaa pitkään ja hartaasti. Miksi ei koko yötä? Poista sellaiset harhakuvitelmat! Nyt junttausta käytetään pelkästään tehokkaan aika-nukkua- viestin aikana. Muut toimenpiteesi rajoittuvat tänä yönä rimssun käyttöön. Senkään kanssa et saa juuttua. Pois ovelta!
Junttaus luetaan toisesta yöstä alkaen kriisitilanteiden hoitoon, ja tehdään niin lyhyesti kuin suinkin mahdollista (= keho rentoutuu, mutta lapsi ei ole välttämättä hipihiljaa). Rimssua matkalla ulos, ja ulkopuolelta, ja rimssua sitten johdonmukaisesti oven toiselta puolelta menemättä sisään. Älä unohda vahvistusrimssua! Tarkoitus on, että tämän toisen yön aikana ei vahvistusrimssun jälkeen pidä enää kuulua protesteja. Toista siis vahvistusrimssu niin monta kertaa kuin tarvitaan, kunnes se todella saa viimesen sanan.
Toinen päivä: älä muuta aikoja yhtään, ihan siitä riippumatta miten hankalalta niiden seuraaminen saattaa tässä vaiheessa tuntua. Ole kaiken aikaa valmiustilassa! Kulje askel edellä! Ripusta päiväjärjestys roikkumaan nenänpäähäsi, kuvainnollisesti. Kaikki on siitä kiinni. Tänään ruokahalu voi parantua ( jos nyt ei kuitenkaan heti aamusta), väsymys voi alkaa vaikuttaa terveen uneliaalta; Kustaa hieroo silmiään ja haukottelee päivän halki... suuri edistysaskel!
Kolmas yö: Jatka kuten toisenakin. Nyt on junttaukset juntattu. Nukkumaanasettelun aikana voit - tai pikemminkin isä voi - juntata hieman viestiksi, mutta voitte myös käyttää viuhkaa sellaisenaan, eli pidellä lasta aloillaan muutaman sekunnin ajan selvän paikalleen asettelun jälkeen. Tämän jälkeen isä poistuu huoneesta viipymättä ovensuussa hetkeäkään. Tänä yönä muistutusrimssun kuuluu toimia yksinään (sen perään tulee yhä tarkan kuuntelun jälkeen, vahvistusrimssu). Sinun tai isän ei kuulu enää vierailla huoneessa. Nyt "keskustelu" tavallisesti huomataan. Reaktiot ja protestit ovat nyt lyhyempiä, tai jäävät pois kokonaan. Lapsi kysyy - saa vastauksen - ja tyytyy tähän. Nyt voitte nukkua hieman kierrosten välillä (jossakin lähistöllä, jotta kuuulette heti jos ja kun pikku Kustaa herää, ja voitte syöksyä ovelle rimssun kanssa).
Kolmas päivä: Nyt Kustaa on nukkunut enemmän ja pidempään yhteen putkeen kuin luultavammin koskaan aiemmin. Useimmiten hän ei edes ole kunnolla herännyt yön aikana, vaan nukahtanut uudestaan itsekseen. Loistavaa! Tänään hän on pirteämpi. Kitinää ja tuhinaa ilmenee nyt vähemmän, mutta Kustaa on yhä unelias. Luultavammin hän syö enemmän kuin koskaan (ja saa kunnon ummetuksen). Varjot silmien alta alkavat hävitä. Kauniit pikku kasvot alkavat rusoittaa. Pysyttäydy päivärutiinin ajoissa tinkimättä! "Nyt nukutaan" - kuurin neljän vuorokauden ja seurantaviikon aikana ei ole oikea aika tuoda kuvaan muutoksia, eikä missään tapauksessa muuttaa päiväjärjestystä. Nyt viljellään rauhaa, yksinkertaisuutta, sekä varmasti vakiintunutta, ennakoitavaa päivää. Jos unikoulun kolme yötä on hoidettu niin kuin kuuluukin, alkaa varsinainen muodonmuutos astua näkyviin. Lapsi saa vihdoinkin voimansa - en sano takaisin, koska Kustaa on kaiken ikänsä nukkunut aivan liian vähän. Kolmantena päivänä saat palkintosi. Lapsi suorastaan kukkii silmiesi alla.
Neljännen vuorokauden aikana alkaa päiväjärjestys "asettua" - sekä sinulle että lapselle. Päivän - ja yön - voi alkaa hiljalleen ennakoida. Tämä tuo tullessaan suuria etuja, jotka tulet nyt huomaamaan. Päiväjärjestys ei sido. Se luo varmuutta, ja vapauttaa. Lapsi auttaa nyt aivan mahdottomasti. Voit seistä ihmettelemässä miksi nyt kiukutellaan, vilkaista kelloa, ja todeta: " ai mutta todella, päiväunet viiden minuutin kuluttua! Siksi." Kustaasta on tulossa oma kellonsa. Elämästä alkaa kehkeytyä helppoa ja mukavaa. Huutamiset ja kiukuttelut loppuu - vaikka jokin kohta päiväjärjestyksessä takkuilisi, ja takkuilee vielä jonkin aikaa. Tavallisesti on kyseessä jokin päiväunista. Tämäkin takkuilu asettuu, jos vain pidät itsepäisesti kiinni päiväjärjestyksestäsi. Yöllä voit yhä joutua muistuttamaan silloin tällöin - varsinkin niin sanottujen pikkutuntien aikana, eli klo 4. ja 6. välillä - mutta sen voit tätä nykyä hoitaa sängystä käsin. (Jos tämä ei riitä, vilkaise osastoa "vinkkejä matkan varrelle".) Tästä lähin ovat kahden minuutin iltarituaalit rutiinia, muistutusrimssut lyhyitä poikkeuksia, jotka pian muuttuvat suoraan vahvistusrimssuiksi.
Unikoulun ensimmäisten neljän yön jälkeinen viikko on seurantaviikko, jonka aikana kaikki uusi saa aikaa asettua aloilleen. Huono kierre on katkaistu, ja tilalle on tuotu hyvä kierre. Ei ole kovinkaan epätavallista, että pikku kulta sairastuu. Erilaiset pinnan alla piilleet vaivat tulevat esiin nyt, kun lapsella on aikaa ja voimia painia niiden kanssa. Kurjuus roihahtaa - ja häviää. Älä anna tämän horjuttaa varmuuttasi ja rauhallista itsestäänselvää asennettasi! Uusien voimien kera lapsi saa myös aivan uuden vastustuskyvyn. Seurantaviikon kuuluu olla rauhallinen. Päivä päivän, ja yö yön jälkeen maailma pysyy samanlaisena. Nyt ei ole oikea aika matkoille, vaikutteita luoville vierailuille, suurelle "puuhastelulle" tai yökylille! Kustaa on saanut kokea vallankumouksellisia uutuuksia. Nyt hänen täytyy saada tottua niihin. Ja sitten Kustaan täytyy saada ymmärtää, että huomenna tulee uusi, yhtä mukava päivä, asia, jota hän jonakin iltana ei oikein uskalla uskoa. Kun hän lopultakin uskoo, että näin on, tulee Kustaasta nukkuminen olemaan pelkästään mukavaa. Ja niin sinustakin. Ehkä pidemmän zombie-kauden jälkeen, kun väsymyksesi pulpahtaa pinnalle...
Luultavasti lapsi uusii vanhan käyttäytymisensä piakkoin. Vaikuttaa siltä, että pienten lasten täytyy saada tehdä vielä viimeinen syväsukellus entiseen kurjuuteen, ennen kuin se voidaan lopullisesti hyvästellä. Kustaa voi huutaa ja käyttäytyä pahemmin kuin koskaan luulit olevan mahdollista. Älä anna tämän horjuttaa sinua. Sinulla on työkalut! Itsestäänselvällä asenteellasi annat Kustaalle vastaukset, joita hän vaatii. Tämä romahtaminen entiseen menee ohi yhdessä yössä. Älä kanna tästä huolta (tai mistään muustakaan); silloin olet vaarassa laskea aiemmin poisajetun suden sisään.
Vakaa päättäväisyys, sekä lopputulos - hyvät yöunet - johtotähtenä, kärsivällisyys ja luottamus lapseen ja itseesi, on mitä tarvitaan pysyvien tulosten aikaan saamiseksi. Roomaa ei rakennettu päivässä, ja noin kuukauden voit laskea kestävän, ennen kuin jokainen päiväjärjestyksen kohta istuu kuin vuori. Mutta Roomasta tulikin uhkea, eikä se luhistunut ensimmäisen puhurin tullen! "Nyt nukutaan" - kuuri rakentaa hyvän, makean, pelottoman unen, jonka lapsi haluaa ja josta tämä nauttii, joka ei romahda ensimmäiseen vilustumiseen tai hampaan tuloon. Se rakentaa aidon turvallisuuden tunteen, jonka pikku Kustaa pian kantaa mukanaan. Se antaa voimia, ja vapauttavan ennakoinnin kyvyn, poistaa uniongelmat ja ruokahaluttomuuden, luo tilan, jossa elämänilo saa kasvaa vapaasti. Tämä on hienoin lahja, jonka voit pienelle lapsellesi antaa.
Lopuksi: huoli on lapsenkasvatuksen pahin voro. Älä liimaa omaa enemmän taikka vähemmän huolestunutta henkilöäsi ja jatkuvaa läsnäoloasi lapseen kiinni! Älä pommita häntä kysymyksillä sen enempää nyt, kuin myöhemminkään! Tosiasia on, että sinä häiritset.
Älä koskaan odota johdatusta vauvalta. Pieni lapsesi odottaa kiihkeästi johdatusta sinulta.
|
|